Nyt on pakko tulla huastamaan tämmönen juttu mikä tapahtu tuossa viime viikolla. Tiällä meillä kävi semmonen viärärotunen kylässä! Semmonen uus, jota ei olla koskaan ees tavattu. Se ulis tullessaan mutta ei niin paljon onneks kun se toenen joka tiällä on kääny. Myö pörhisteltiin kamalasti. Oltiin varmaan viis kertoo isompia kun normaalisti ;) Se tuli liian lähheistä tuttavuutta minun kansa tekemään niin minä joovuin sille kynttä tarjoomaan. Säekähti ja ulahti, hah. Siitäs sae. Mami sano, jotta meijän on totuteltava kun tulloo se uus perheenjäsen. Kyllä muuten minä en varmaan ala. Liekkö tuo Ulle jotennii vinksahtanna piästänsä kun se sitten alako sen koeran kansa tekemään tuttavuutta jonnii ajan piästä. Minä pörhistelin vuan tuolin takana. Kätin välillä vähän vilikasemassa jotta vieläkö se on meijjän revviirillä vuan siellä se makas, meijän sängyssä, siis voittako kuvitella, meijän petissä! Siinä missä mami nukkuu joka on meijän peti, ei ees mamin niin paljon kun meijjän ja siinä se oli niin kun ei mittään!! Minä en kyllä tule hyväksymmään sitä koeroo tänne, kun se tulloo, suapi mami sen uskoa, minen tuommosia kahtele, tää on kissojen paekka eekä tänne koeria tuuvva. Ullekii pittää suaha vaihtamaan mielpijettä.

No tännään myö sitten riehuttiin ja mamilla olj tiskivuori keittiössä. Myö sitten juostiin suoraan sitä tiskivuorta päin kun eihän myö suatu jarrutettuu ajoessa ja ne kaekki astiat rämähti mikä minnekkii... Eevät onneks hajonneet vuan kyllä se mami ärähti. Oltiin piilossa ja noppeesti. Ee tässä passoo alakoo paekalle jiämään, onneks osataan väestee kun mami suuttuu.

Nyt tuo on lomalla. Toevottavasti veis meitä pihalle etes välillä niin ee tarvihtis koko ajan sisällä nököttee. Mökille haluttas, sieltä suatas niitä hiiruloeta. :)