Nyt on niin, että tuo mami on huomiseks järjestänä miulle semmosen pienen jutun. No ei se edes mikkään pieni oo.

Se vie minut liäkäriin. Miut leikataan, miulta otetaan kollius pois! Aatelkaa! Minä oon tässä viime aikoina mourunnu aika paljon, vimmannu ja tiputellu tavaroita. Siitäkö se johtuu? Minä en ala. Varmasti kyllä pistän vastaan, se on ihan varma. Minnuu ei leikata! Halluun olla kolli!

Tännään tapahtu semmonen juttu. Mami oli kaupassa ja ukki oli sen mukana. Mami jätti rairuohokupin tuohon ylös hyllyyn. Se lähti kauppaan ja minä käytin tillaisuuven hyväkseni. Mami nosti minut jo monesti siitä pois, kun hypin siihen hyllyyn ruohon kimppuun jo aikasemmin. No nyt kun ei ollu ketään paikalla, minä hyppäsin ja vetäsin ruohot alas multineen kaikkineen. Se ruoho kerkis jo vähän aikaa kasvaa. Oon minä aiemminkin jo kahesti ne vetänä alas, mutta sillon ne ei ollu vielä yhtään kasvanu... Sitä multaa meni pöyvvälle, lattialle ja tietokoneen näppäimistöllekin. Eipä myö sitä sen kummemmin ajateltu, kunnes sitten ukki ja mami tuli kotiin. Ne oli tosi vihasia molemmat. Siivosivat sitä sotkua ja ättäröevät siinä kun mitkäkii. Myö luikittiin molemmat keittiöön pöyvvän alle piiloon, oli se aeka kammottava juttu kun ukkikii oli vihanen. Sitten ukki lähti ja mami oli vihanen pitkään. Se mökötti meelle ja kun yritettiin männä sylliin se työns meijjät pois. Mutta nyt ollaan taas sulassa sovussa kaekki.

Saatiin myö tänään (tosin ennen tätä juttua) kanan kaulaa ja uusia kanaraksuja, mami oli käynä ostamassa koulusta tulomatkalla.

Sitten aamusella tapahtu semmonen juttu. Myö riehuttiin. Mami otti Ullen sylliin, eikä päästänä sitä pois, kun se halus, että Ulle muka rauhottus siinä sylissä vähän aikoo. Mutta eikö mitä. Ulle räppäs mamin huulen auki, leukaan ja poskeen pienet naarmut ja lähti pinkomaan karkuun. Oli se osaks leikkiäkin, kun myö siinä leikittiin, ja vahingossa se Uolevi sen teki, kun mami just sillon nosti sitä kun se yritti rimpuilla takasin riehumaan. Tuli siitä verta aika paljon, myö nähtiin. Sitten Ulle kehräs ja puski ja pyyti anteeks, vähän aikaa mami oli sille vihanen mutta sitten se leppy. Omapahan oli vikansa, mitäs ei laskenu Ullea heti pois kun se halus.

Eipä meillä kai tällä kertoo muuta. Tullaan tuas kirjottelemaan, kunhan tulloo jottain mistä kirjottoo.

Minä oon muuten oksennellu tässä reilun viikon välein. Se voi johtua karvapalloista, mutta en oo varma. Aina välillä vaan on niin huono olo ja sitten yökkäyttää. Oon kyllä tosi pirteä ja reipas kolli ja syön hyvin, joskus vaan tulee oksennus. Ulle ei yökkäile niin usein, ei myö mamin kansa ees muisteta millon se ois viimeks oksentana.

Nyt myö lähetään nukkumaan. Tietokoneen näppäimistössäkin on vähän multaa, puhistakoon mami sen :)