En ole saanut niitä sunnuntaisia kuvia vieläkään. Muutama kuva on Kalevista siskoineen ja veljineen, mutta en tiedä voinko niitä tänne laittaa, kun ei ole lupaa niiden kuvien ottajalta. Anteeksi että taas kaikki kestää.

 

Mutta seuraavaksi haluan avautua yhdestä asiasta, joka ärsyttää. Kun homman nimi on tämä: Uolevi on leikkisä, se hyökkäilee ja räppäilee ja puree, siis leikkii kynnet ja hampaat esillä usein, niin kuin pienet kissanpennut tekee. Ja ärsyttää niin suunnattomasti siis välillä se, että jotkut ei sitä tajua. Ihmiset luulee, että Uolevi tekee sen ilkeyttään. Että se on paha, ilkeä ja villi, eikä siitä tule kunnon kissakansalaista. Vaikka hyvin ihmiset (ainakin nämä minun tutut) tietää, että kissanpennut on semmoisia leikkisiä, eikä ne sillä mitään pahaa tarkoita. Ja sitten tullaan sanomaan, että "Tuo kissa on ihan hullu!" jota tarkoitetaan ihan tosiaan eikä vaan vitsinä heitetä + monia muita typeriä kommentteja.

 

Eilen kävi yksi tapaus, joka voisi olla hyvänä esimerkkinä. Äitini kävi täällä meidän asunnolla, siis minun ja kisujen :) Hän piti Uolevia sylissä. No Uolevi sitten alkoi leikkiä, ja puraisi leikillään. "Tuo kissahan puree, se varmasti tekee tuota isonakin, ei se sitä puremista lopeta, kamala mikä kissa!". Jotenkin vaan ärsyttää tuommoinen ajattelutapa. Tuomitaan kissa hulluksi ja mielisairaaksi ja villiksi kissaksi pentuajan ja siihen kuuluvan normaalin leikkimisen takia. Ymmärrän, että joskus ärsyttää, kun kissa yht'äkkiä hyökkää hameeseen kiinni roikkumaan tai ottaa kaikilla kynsillään ja hampaillaan mitä siitä vaan löytyy kiinni ja nujuttaa kovasti... Ymmärrän että se sattuu ja tuntuu ikävälle. Mutta ei pieni kissa sitä tajua. Se pitää sitä leikkinä. Ei se sitä tarkoita, että Uolevi olisi jotenkin hullu. Vetäähän ihmislapsetkin hiuksista, voivat läpsäistä tai purrakin joskus. Onko nekin sitten hulluja? No ei varmasti ole. Eikä Uolevikaan ole. Uolevi on ihan tavallinen kissanpentu, jonka elämään leikkiminen kuuluu. Ja kissan tapa on leikkiä noin yleensäkin. Sen pitäisi jokaisen tajuta, eikä alkaa arvostelemaan ja haukkumaan hulluksi ja muuksi mielisairaaksi kissaksi, jolla on luonnevika ja joka ei siitä parane, suurin piirtein noin. Kyllä välillä kiehahtaa, kun joku noin sanoo.

 

Nyt kun yksistä antibiooteista päästiin niin toiset on luultavasti kohta tulossa. Tällä kertaa ei Uoleville, vaan meidän hevoselle, Stellalle. Sillä on ilmeisesti silmätulehdus. Lääkäri sanoi että jos viikossa ei ala tulla parannusta, niin antibiootit / muut lääkkeet kehiin ja ei kun taas uusi lääkerumba käyntiin. Voih ja ei... No semmoista se on välillä näitten lemmikkien kanssa. Nää on taas niitä varjopuolia. Mutta enempi näissä on hyvää kuitenkin :)

 

Jep. Yritän saada jotakin kuvia tänne mahdollisimmann pian. Kalevi tulee viikon päästä perjantaina!