Joskus jo pitkä aika sitten tätini oli ostanut kissalleen jotain ruohoa sisälle, jota kisu sai syödä ja se sitten kai puhdisti elimistöä tai jotain... Kun sisäkissa, tässä tapauksessa nyt nämä minun tulevat pojat, kun eivät pääse ulos vapaasti ruohoa syömään niin ehkä heille voisi tuommoinen olla hyvä keksintö, jos siitä on jotain apua. Onko kenelläkään kokemuksia semmoisesta ruohosta? Näin muistaakseni tuota ruohoa myös täällä

 

http://www.luppakorvat.fi

 

ja tuo linkki oli minulla edellisessä postauksessa väärin eli ei toiminut, nyt pitäisi senkin taas pelata :)

 

Kyllä eilen taas sain lisävarmistuksen (jos vielä tämän varmempi voi asiasta olla), että haluan kissoja. Olin tallilla hoitamassa hevostani, kävin myös ratsastamassa ja sain siskonkin hevosen selkään pitkästä aikaa ja hyvin meni, vaikka vähän pelkäsi. Minä ratsastin ensin, että sai enimpiä höyryjä hevoselta pois. Oli taas reipas niin kuin aina, ihana otus :) Niin siihen kissajuttuun. Oltiin lähdössä tallilta, kun huomattiin että tallikissa oli pihalla. Jäätiin tietysti kutsumaan Sulo-Olavia ja tulihan se siliteltäväksi. Sisko otti kuvankin siitä, ihana kissa. Niin ihanasti kellahti ruohikolle, kehräsi ja kölli selällään. Oli se vaan niin suloinen. Kiltti ja antoi silitellä ja oli rauhassa paikoillaan. Kisu on jo vanhus, mutta hyväkuntoinen ja virkeä kuitenkin. Hiiriä tosin ei taida enää niin ripeästi tallilta hävitä kuin ennen... :D Kyllä siinä tuli tunne, että voi, onneksi on minulle kisut tulossa. On jo niin pitkä aika kun olen viimeksi saanut pitää omaa kisua sylissä, kohta sekin ihanuus on taas mahdollista :) Maatiaiskissa on Sulokin, oikein ystävällinen ja sosiaalinen kaveri. Oli niin mukava tuntea kädessä se kissan pehmeä turkki, semmoinen kiiltävä ja jotenkin niin kissamainen. Ja oli ihana kuulla kehräystä, niin kovalta ja se kiehnäytyminen ja kelliminen oli jotain niin suloista... En kadu hetkeäkään, että olen ottamassa kissoja, en sitä, että olen laittanut ja laitan edelleen aika suuret summat rahaa kisujen tarvitsemiin leluihin, ruokiin ja muihin tarvikkeisiin ja hoitoihin, en vaikka ne saattavat välillä olla vähän ehkä liiankin vilkkaita ja energisiä. Näistä kaikista huolimatta, rakastan kissoja ja muitakin eläimiä ja todella haluan kisut kotiin. En hetkeäkään epäröi ottaessani kissat.

 

Olen jo järjestellyt niitä päiviä, kun olen koulussa. Opiskelut alkaa ja ne on rankkoja, päivät ovat yleensä kuudesta kahdeksaan tuntiin (hui!). Koska kisut on niin pieniä vielä kun jätän ne kotiin, on hyvä että joku käy katsomassa niitä päivällä. Onneksi isäni lupasi töidensä lomassa, tauolla käydä katsomassa että kaikki on ok. Hänen on helppo käydä, kun työpaikka on ihan siinä lähellä minun asuntoa. En voisi kuvitellakaan jättäväni kisuja niin pitkäksi aikaa keskenään kotiin, pitäähän jonkun käväistä vähän katsomassa ja seurailemassa ainakin nyt aluksi :)

 

Niin se lelujenkin teko sitten jäi. Pitää katsoa, jos tänään tai huomenna saisin aikaiseksi. Ehkä huomenna tulee taas se kissanleluntekointo, kun haen sen raapimapuun ja tunnelin sieltä Lidlistä, vain huomenna on tarjous. Voin vaikka laitella tänne kuvia kunhan saan nuo ostettua, että muutkin näkee että minkälaista on tulossa :)

 

Mutta eipäs nyt tämän kummempia, palaillaan taas...