Niin kuin Uolevi-kisu eilen kertoi, minulla olisi ehkä tiedossa yhdestä pentueesta kisu, jonka saattaisin voida ottaa. Löytyi netistä ilmoitus eilen, sisko löysi. Ollaan jo oltu yhteyksissä paikkaan, se on tässä ihan lähellä. Pennut täyttävät syyskuun lopussa 12 viikkoa, eli silloin voisi ottaa.

 

Mietityttää silti vähän. Se että miten Uolevi sopeutuu. Oivan poismenosta on nyt vielä vähän aikaa. Mutta syyskuun loppuun on vielä kuukauden päivät. Tottuuko Uolevi jo sitten siihen, että se ei ole yksin ja ainoa kissa asunnossa? Siihen, että se ei saa yksin vain minulta huomiota, että uusi pentu tulee siihen "häiritsemään"? Toisaalta Uolevi on pieni pentu vielä, kyllähän se ehkä tottuisi ja sopeutuisi... Vai mitä olette mieltä? En oikein tiedä. Olen jutellut tästä esim. isäni kanssa. Hän sanoo, että Uolevin pitäisi olla yksin, että se olisi onnellisempi niin. Eräs tuttu taas sanoo, että kissoja olisi hyvä olla kaksi varsinkin kun ne on kaupunkilaiskisuja, ja niin pitkiä päiviä (joskus jopa 8 tuntia) joutuu olemaan muuten yksin. Ja kissalle voi tulla tylsistys, jos on yksinään niin paljon... Tottakai olen kotona tosi paljon ja pidän seuraa, mutta opiskelutkin vie oman aikansa ja siksi olikin tarkoitus pitää kahta kisua, että niistä olisi ollut seuraa toisilleen. Harmi että Oivan elämä päättyi näin...

 

En sitten tiedä. Nyt Uolevi on ihan virkeä kisu. Entä jos se sitten ei hyväksykään uutta tulokasta? Jotenkin tuntuu, että jos ottaisin aikuisen kissan, tai jos Uolevi olisi aikuinen ja ottaisin pennun, silloin saattaisi tulla sopeutumisvaikeuksia. Mutta tässä tapauksessa molemmathan on pentuja. Vaikkakin eri aikaan kyllä otettuja, että voisiko se vaikuttaa. En vaan haluaisi tehdä mitään vikaan, ettei tulisi kissoille taas paha olla, ettei tapahtuisi enää mitään pahaa, vaikka en usko että tuo Oivan sopeutumiseen liittyi...

 

Käyn nyt ainakin katsomassa pentuja. On niistä kuviakin, mutta en voi laittaa tänne, kun ei ole lupaa kuvaajalta ja pentujen kasvattajalta julkaista sitä netissä. Oli musta, harmaavalkea ja semmoinen raidallinen kissa jolla on valkoiset tassut. Kaikki kolme on poikia. Kaksi tyttöäkin on pentueessa. Emostakin on kuva. Pennut on madotettuja ja emoa on rokotettu säännöllisesti. Olisihan se kiva, mutta tärkeintä olisi se, että Uolevi hyväksyisi pennun, ettei se vaan tuntisi oloaan ulkopuoliseksi tai mitään semmoista...

 

Mietiskellään ja katsellaan. Toiset puhuu toista ja toiset toista, toisilla on omat mielipiteensä ja toiset puhuvat kokemuksesta. Kokemushan se on se voimakkaampi. Mutta en tiedä, olen aika pihalla nyt.