Nonnii. Huomenna minä sitten joovun sinne liäkärin luo. Se pistää kaekennäkösiä piikkilöetä ja leekkovaa. Minä en sinne vieläkään halluu. Sekkii on jo niin lähellä.

Ja uatelkees kamuset. Minen sua ees ruokoo huomenna! Uamulla ee sua syyvvä muruakkaan, niin se liäkärj sano. Tuo Kalevj syöp minunnii evväät ja minä jiän iliman. Tää se tästä vielä puuttuhhii. Mänj vielä tuo äetj kysymään siltä liäkäriltä eelen, soetti ja kysy. Onneks se liäkärj olj vähän tympeen olonen ja kysy, että onkos sinnuu ikinä leekkaeltu, jotta sama assiihan se on kissalla kun immeeselläkkiin. Hah. No äetjn mielestä se olj kuulemma ollu huonoa palavelluu liäkäriltä, mutta minun mielestä se on ollu ihan oekeen. On se nyt kun minut viijään tuommosiin turhanpäeväsiin leekkauksiin. Kuulemma se on vuan minun parhaaks, jottei tarvihe mooruta ja huutoo niin paljon niihen tyttölöehen perrään. No hilijaseksko ne minut yrittäät suaha? Jotta suu pitäs tukkia kokonaan. Pitänöön sitten minun olla naakumata ja olla hilijoo koko ajan, jos ne sitä toevoovat. En minä mielestänj oo maakuna tae huutanna yhtään liikoo. Minullahan on assiita aena. Ja kyllä minä niin mielellänj jonkun tyttösen ottasin, jos vuan saesin. Ee aenakaan kommeuven puolesta oo pelekoo, jottenko saes, vuan kun enhän minä piäse ees tutustummaan kehenkään tiällä neljän seenän sisällä.

Elikkä minun pittää nyt tännään sitten syyvä huomisennii eestä. Alakas tuo äetj laettoo sitä ruokoo miulle nyt ja jootuen, eekä vuan tuota telekkarin töllötintä tuossa kahtelis. Kalevikkiin vuan makovaa tuolla sen vieressä ja minua pittäät nälässä. Eehän tää nyt tälleen voe männä. Ee ne nuo ihtenäesyyspäevän meeningit oo niin tärkeitä tuolla telekkarissa, jotteiko minnuu voes syöttee. Ohan tuolla kuppi täännä raksuja, vuan ee minulle ne kelepoo, halluisin kalloo ja kaekkee muuta hyvvee. Jos ee ala kiireellä tulla niin minä alan ättäröemään tiällä. Jos huominen on oltava iliman minkään näköstä murusta, niin kyllä nyt oes aeka sitten suaha kunnon herkut!

Vuan minäpä mään tuonne huutamaan ja naakumaan, kahtelkeehan työkii linnanjuhlija niin kun nämä tiällä meelläkkiin tekkööt. Minä pallaelen, kuhan se leekkaus on ohi, viimestään sitten kertommaan, jotta mittee on tapahtunna.

Hyvvee illanjatkova kaekille!