Uolevi-kisu on keksinyt taas uuden jutun. On kiva hyppiä tuohon skannerin päälle, ja rämäyttää alas siitä se taso, johon paperi laitetaan päälle että saadaan skannattua. Enkä yhtään keksi, minkä siihen laittaisin päälle, ettei kissa pääsisi hyppimään siinä. Kohta on rikki koko laite enkä saa enää mitään koulujuttuja tehtyä. Toinen Uolevista hauska juttu on näppiksen päällä kävely. On kiva saada näytölle omia "sanoja" tai jotain muuta vielä vähemmän mukavaa ja enemmän tietokonetta sekoittavaa aikaan. Tuosta ikkunalaudalta voi helposti loikata tietokonepöydälle ja leikki voi alkaa. Kuulokkeistakin on johto melkein purtu poikki. Onneksi huomenna on tulossa johtosuoja, johon saan laitettua kaikki johdot niin, ettei niihin saa enää Uolevi (eikä Kalevikaan kunhan kotiin saan hänet) niihin hampaitaan iskettyä. Onneksi nuo muut johdot on niin paksuja, ettei kisu saa hampaitaan niihin läpi, eikä tuo ole niitä pahemmin edes pureskellutkaan. Tänään kun tuota kuulokkeen johtoa pureskeli, tajusin että hetkinen, nyt on ostettava johdoille suoja. Huomenna kaupasta saan sen, kun ovat auki. Taitaa ne kyllä tänäänkin olla, mutta en tiedä onko ne erikoisliikkeet, josta niitä saisi varmimmin.

Verhoja ei ole vielä keksinyt, että nekin voisi vetää alas. Vielä toistaiseksi ovat saaneet olla rauhassa. Ja samoin myös cd-levyt, jotka ovat tuossa telineessä. No, enpä sano niistä mitään, kuitenkin niittenkin kimpussa kohta ollaan :) Ja kunhan Kalevikin tulee, niin viimeistään sitten ne on tuossa lattialla. Mutta semmoista se on kissanpennun elämä. Nehän leikkii ja vimmaa, ei sille voi mitään. Kun vaan antaisivat nukkua ainakin ne yöt, kun seuraavana aamuna on mentävä kouluun :D Niissäkin on nykyisin eroja. Joskus saa nukkua, joskus ei. Ja sillon kun ei, niin pitää korva tarkkana kuunnella että mitä kissa tekee, ettei hajota mitään ja sitten ei saa nukuttua. Ja huoli siitä, ettei vaan mitään satu kisulle.

Äsken kävi vieraita kahvilla. Sisko, siskon mies, äiti ja yksi äidin kaveri... Ja kun he lähtivät, tuli isä ja pari muuta tuttua käymään. On Uolevi ainakin saanut rapsutuksia. Ja huomenna tulee vuokranantaja, joka on myös tuttu, käymään illalla. Ja silitys ei kun jatkuu. Ihan kiva että kisu oppii tuntemaan tutut jo alusta asti. Eikä tuo kovin arka olekaan. Syliin tulee kenelle vaan, kuka ottaa eikä räpistele pois. Kehrää ja leikkii kuin ei mitään olisikaan :)

Olen päässäni valmistellut tänään muistokirjoitusta Oivalle. Kirjoitan sen kohta tuonne Oiva-linkin taakse, sieltä sen voi pian lukea :) Mooseksen muistokirjoituskin kannattaa lukea, jos sitä ei ole vielä lukenut. Kuvakin on siellä kisusta. Surullista ja tuskaa se on kyllä menettää oma kisu... :(

Pitäisi vielä koulujuttuja tehdä ja kirjoitella toistakin blogia. Nukkumaan ajoissa, että jaksaisi aamulla.

Niin ja tänään käytiin myös taas valjastelemassa. Puuhun oli kissalla into kova, mutta en päästänyt, en uskaltanut kun näytti ettei alas uskalla tulla vaan hyppäsi, ei kylläkään korkealta mutta kuitenkin. Ihana tässä puistossa on kävellä, rauhallista ja muutenkin nättiä ympäristöä..

Nyt sen muistokirjoituksen pariin ja sitten pitäisi kai tietokoneelta edes hetkeksi poistua, että saisi muutenkin tehtyä muitakin juttuja. Rokotukseen myös ollaan näillä näkymin menossa Uolevin kanssa ensi viikolla. Viimein saadaan ne rokotusjutut kuntoon.

Ja jos jollakin on jotain vinkkiä kivasta ulkotarhasta kahdelle kisulle kesämökille, niin tänne voi laitella kommenttia :)